Arvostelut

Vaporum : Lockdown – Ruuturoolipelit ja Steampunk kohtaavat Kommentit pois päältä artikkelissa Vaporum : Lockdown – Ruuturoolipelit ja Steampunk kohtaavat

Vaporum:Lockdown
6.5 / 10
Hyvää Fatbot Gamesin luoma Steampunk-henkinen pelimaailma kutittelee visuaalisesti juuri oikeasta paikasta. Huonoa Alkaa hieman toistamaan itseään ja käy tylsäksi turhankin nopeasti.

Slovakialaisen Fatbot Gamesin :Lockdown jatkaa Dungeon Masterin 80-luvun lopulla aloittamaa ruuturoolipelien pitkää perinnettä, johon olemme saaneet lisäyksiä satunnaisen epäsatunnaisesti viimeisen 30 vuoden ajan. Lähivuosilta genren tutuin nimi lienee suomalaisen Almost Humanin peli Legend of Grimrock jatko-osineen. päätti vuonna 2017 iskeä lusikkansa soppaan Vaporum-sarjan ensimmäisellä osalla, heittäen kourallisen Stemapunk-maustetta mukaan, iänikuisen fantasia-teeman sijaan. Lockdown jatkaa hyväksi havaitulla linjalla.

Heti alussa on selvää, että pelin tarina tuskin tulee tempaisemaan mukaansa. Tiedemiehet töhöilevät, hommat menevät niin sanotusti persiilleen ja nyt on aika selvitellä tapahtumia. Pahitteksi ei ole myöskään paeta paikalta, sillä pelialueena toimivan Arx Vaporumin asukeilla vippaa päässä, eläimet ja koneet mukaan lukien.

Jos tarina lähtökohtaisesti aiheutti spontaanin kyllästymis-huokaus -reaktion, pelin visuaalinen ilme nostatti välittömästi mielialaa. Hyvin vahvasti Bioshockin mieleen tuova Steampunk toimii ympäristönä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Ainoastaan vihollisten design jäi hieman haaleaksi, mutta näissä jotakuinkin tiukoissa Vaporum-raameissa kun toimitaan, ei asiasta sinänsä voi valittaa. Kaikki näkemäni mörököllit istuivat kokonaisuuteen, vaikkei varsinaisia wow-hetkiä noussutkaan esiin.

Vaporum:Lockdown
Lieskat luovat tunnelmaa muutoin synkkään ympäristöön.

Kuoleman kulmikas baletti

Tästä päästään ketterästi pelin ensimmäiseen isoon osa-alueeseen, eli taisteluun. Heti pelin alkupuolella pelaajalle tarjotaan vaihtoehtoina neljää erilaista pukua, jotka tulevat määrittelemään pelityylin tiettyyn pisteeseen asti. Tokihan hyppäsin siihen parhaiten panssaroituun körmyyn, koska ihmistankin rooli on aina viehättänyt. Mittava bonus elämäpisteisiin tosin oli vielä suurempi syy, sillä näillä nakkisormilla taistelu on vähintäänkin mielenkiintoista, ainakin jos vierestä katselee allekirjoittaneen sohlaamista. Pienellä treenillä ja näppäinten säätelyllä ruudukolla liikkuminen kuitenkin alkaa sujumaan ja sietääkin, sillä pelaajan seistessä paikallaan, tai etenkin itsensä kulmaan ajaessaan, viholliset kiittävät ja kuittaavat hengen hyvinkin nopeasti.

Aseistus on tehty Vaporum:Lockdownissa yllättävänkin mielenkiintoiseksi. Jo ensimmäisen parin tunnin aikana pelaajan käsien läpi valuu aloitus-jakoavaimen lisäksi ties minkälaista pilliä ja vipperää. Lyömä- ja tuliaseet ovat edustettuina mukavan laajalla skaalalla ja kahden eri ase-setin vaihteleminen vauhdissa käy mukavan helposti. Tähän kun laitetaan lisämausteeksi pelaajalle tarjottavia, pukuun kiinnitettäviä laitteita, saadaan kasaan varsin makoisa pläjäys tuhovoimaa. Toki vihollismetsä vastaa kuten sinne ammutaan, joten QWEASD-sormet saavat olla muutamaankin kertaan rusetilla vastapuolen pommeja väistellessä.

Vaporum:Lockdown
Romua ja roinaa.

Vedä, työnnä, kierrä

Toinen iso asia Vaporumissa on pelin lajityyppiä kunnioittaen puzzlet. Ongelmanratkaisu on vähemmän yllättävästi nappien painelua, laatikoiden siirtelyä, painelaattoja, ynnä muuta perinteistä puuhastelua. Myös puzzleissa on ahkerasti kaksi taitoa käytössä, quick load ja quick save. Pelin edetessä myös ongelmiin tulee välillä mittaa ja yksi harha-askel voi päästää pelaajan hengestään. Koska tallensit viimeksi? Vartti sitten? Kiitos, kuulemiin. Samoin kesken puuhastelun pelaajan kimppuun päästettävät vihollislaumat saattavat viedä hengen nopeastikin, joten tallennuksessa vara parempi.

Mitä Vaporum:Lockdownista sitten jäi käteen? Nätti ruuturoolipeli, jonka tarina unohtuu helposti. Pelillisesti se tarjoaa tasan sitä mitä lajityypiltä voi odottaakin, toimivassa paketissa. Genren ystäville tai siihen tutustumisesta kiinnostuneille peliä on suht helppo suositella, mutta ”jotain pelattavaa” etsivän se saattaa jättää kylmäksi.

Testi: HyperX Quadcast 2 on laadukas mikrofoni vaativaan käyttöön Kommentit pois päältä artikkelissa Testi: HyperX Quadcast 2 on laadukas mikrofoni vaativaan käyttöön

on tunnettu laadukkaista pelitarvikkeistaan, ja uusi Quadcast 2 - lupaa jatkaa tätä perinnettä. Tämä studiolaatuinen USB-mikrofoni on suunniteltu erityisesti pelaajien ja sisällöntuottajien tarpeisiin, mutta soveltuuko se hintansa puolesta tavallisen käyttäjän työkaluksi?

Tyylikäs ja käytännöllinen muotoilu

Quadcast 2:n ulkoasu on hillityn tyylikäs. Suoraviivainen muotoilu ei kerää turhaa huomiota työpöydällä, mutta RGB-valaistus tuo laitteeseen persoonallisuutta. Perusasetuksilla mikrofoni hohtaa HyperX:n tunnusomaista punaista väriä, mutta valaistusta voi muokata mieleisekseen NGENUITY-ohjelmiston kautta – tosin vain tietokoneella.

Mukana tuleva teline on erinomainen lisä. Mikrofoni liikkuu telineessä sulavasti, ja sen voi helposti siirtää sivuun kun sitä ei tarvita. Integroitu Shock Mount -vaimennin vähentää tärinän aiheuttamia häiriöääniä ja mahdollistaa kiinnityksen erilliseen mikrofonitelineeseen.

Kuva Errori.net / Nova Kallio

Monipuoliset ominaisuudet

Laitteen keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu neljä eri suuntakuviota, joiden vaihto onnistuu pitämällä gain-säädintä pohjassa viiden sekunnin ajan. Valittu suuntakuvio ilmaistaan selkeästi mikrofonin päässä sijaitsevalla valaistuksella. Yksi käytännöllisimmistä ominaisuuksista on mikrofonin päällä oleva pikamykistyspainike – kevyt napautus riittää mykistämään mikrofonin ja sammuttamaan valot.

Käyttöönotto ja käytettävyys

Quadcast 2 erottuu edukseen helppokäyttöisyydellään. Mikrofoni on plug-and-play-tyyppinen ratkaisu, joka toimii välittömästi USB-C- tai USB-A-liitännän kautta. Yhteensopivuus on erinomainen: mikrofoni toimii saumattomasti :n, Macin sekä PlayStation 4:n ja 5:n kanssa.

Gain-säätimen käyttö on miellyttävän täsmällistä, ja pikamykistys toimii intuitiivisesti. Vaikka käyttöohjeet ovat saatavilla, laitteen perustoiminnot oppii nopeasti ilmankin.

Rakennelaatu ja suorituskyky

Rakenteellisesti Quadcast 2 on vakuuttava. Materiaalit tuntuvat laadukkailta ja mikrofoni vaikuttaa kestävältä, kunhan sitä käsittelee asianmukaisesti. Laite tunnistetaan välittömästi eri sovelluksissa, eikä yhteensopivuusongelmia ole havaittu.

Äänenlaatu

Mikrofonissa on kolme 14 mm:n elementtiä, jotka mahdollistavat neljä eri äänen poimintakuviota: Kaikkisuuntainen, herttakuvio- sekä kaksisuuntainen (etu-taka tai sivusuunnassa. Äänenlaatu mikrofonissa on erinomainen, tarjoten lämmintä sävyä ja yllättävänkin luonnollista saundia. Korkeatkin taajuudet mikrofonissa toistuvat yksityiskohtaisesti. Taustakohina on saatu myös pysymään matalana.

Parantunut näytteenottotaajuus ja bittisyvyys eivät välttämättä tuo suurta eroa suorassa striimikäytössä, mutta ne antavat enemmän työstövaraa äänen jälkikäsittelyyn laadun kärsimättä. Laitteessa on myös nykyaikainen USB-C-liitäntä vanhan mini-USB:n sijaan.

Kuva Errori.net / Nova Kallio

Hinta-laatusuhde

Quadcast 2:n ainoa merkittävä miinus on sen korkea hinta. Vaikka laatu vastaa odotuksia, hintapiste saattaa olla monelle harrastajalle korkea. Muutaman kymmenen euron hinnanpudotus tekisi tuotteesta houkuttelevamman. Tämänhetkinen suositus onkin odottaa mahdollisia tarjouksia, jos hinta tuntuu liian korkealta.

Yhteenveto

on erinomainen mikrofoni vaativaan käyttöön. Se sopii erinomaisesti striimaajille, podcastien tekijöille ja pelaajille, jotka arvostavat laatua ja helppokäyttöisyyttä. Korkea hinta tekee siitä kuitenkin harkinnanvaraisen hankinnan satunnaiselle käyttäjälle.

: Nova Kallio

8 / 10
Plussat + Erinomainen käytettävyys ja nopea käyttöönotto + Tukeva rakenne ja laadukkaat materiaalit + Miellyttävä ulkoasu ja muokattava RGB-valaistus + Monipuoliset äänitysominaisuudet Miinukset - Korkea hinta - RGB-valojen säätö vain tietokoneella Yhteenveto HyperX Quadcast 2 on erinomainen mikrofoni vaativaan käyttöön. Se sopii erinomaisesti striimaajille, podcastien tekijöille ja pelaajille, jotka arvostavat laatua ja helppokäyttöisyyttä. Korkea hinta tekee siitä kuitenkin harkinnanvaraisen hankinnan satunnaiselle käyttäjälle.

Kuin selainpeli tuotuna Steamiin – arvostelussa Blade Chimera Kommentit pois päältä artikkelissa Kuin selainpeli tuotuna Steamiin – arvostelussa Blade Chimera

on Team LadyBugin ja WSS Playgrounding kehittämä okkultti cyberpunk metroidvania peli. Pelin julkaisijana toimivat ja . Testaus tapahtui :llä ja pelattu Xbox sekä ohjaimilla. Blade Chimera on Team LadyBugin uusin ja kunnianhimoisin peli, joka vie pelaajan syvälle okkultistiseen cyberpunk-maailmaan. Metroidvania-genreen kuuluva peli tarjoaa laajan kartan, saumattomia siirtymiä eri alueiden välillä sekä sivutehtäviä päätarinan rinnalle. Mutta onnistuuko peli lunastamaan odotuksensa?

Pelin tarina ja maailma

Pelaaja astuu demoninmetsästäjä Shinin saappaisiin tämän etsiessä menetettyjä taitojaan ja totuutta unohtuneesta menneisyydestään. Tarina on erityisen kiehtova, ja maailman tutkiminen tarjoaa mahdollisuuden paljastaa salaisuuksia kartassa sekä muistojen palauttamisessa. Pelissä on taianomaista tunnelmaa, jossa yhdistyvät okkultismi ja futuristinen estetiikka.

Iso plussa pelille on sivutehtävien ja vapaan kartan tutkimisen tarjoama monipuolisuus. Toisaalta toistuva rakenne, tehtävän haku, demonien tappaminen, seuraavaan tarinapaikkaan eteneminen, voi nopeasti tuntua yksitoikkoiselta.

Pelissä demonien nimet on usein valittu niiden ulkonäön mukaan, mikä tuo lisäkerroksia pelin tunnelmaan. Esimerkiksi sininen demoni tunnetaan nimellä Ao Oni, joka suoraan käännettynä tarkoittaa ”sininen demoni”. Lentävät variksen näköiset viholliset on nimetty Karasuksi, joka tarkoittaa varista, ja vihreät lentävät haamutyyppiset demonit puolestaan saavat nimekseen Hito Dama, joka tarkoittaa ”ihmissielua”.

Pelattavuus ja ohjattavuus

Ensituntuma pelistä oli vaihteleva. Alku oli teknisesti ongelmallinen – pelin julkaisupäivänä jatkuvat errorit, jokta estivät pelin avautumisen, pakottivat odottamaan korjauspäivitystä. Tämän jälkeen pelikokemus parani, mutta hahmon ohjauksessa on puutteita. Hypyt ja parkourausta vaativat kohdat voivat turhauttaa, ja tönkkö ohjaustuntuma tekee pelaamisesta epätarkkaa. Useissa nopeissa kohdissa joutui tekemään hitaasti asioita, jotta hahmo kerkeää niihin reagoida, joka johti moneen kuolemaan ja uudelleen asioiden tekemiseen, koska tallentaminen unohtui.

Väistöliikkeet ja taistelumekaniikka toimivat hyvin, mutta pelin rankaisevuus virheistä vaatii pelaajalta keskittymistä. Demonit lyövät kovaa ja panssareita eikä puolustusta saa päivittettyä, joten välillä ihmeellisten hirboxien tarkkailu saattoi myös äkkiä koitu jo mennyn sisällön uudelleen kahlaamiseen, jotta pääsee jatkamaan eteenpäin. Erityisesti Lux-demonin käyttäminen taistelussa tuo peliin syvyyttä, mutta sen hallinta kiipeilyssä on toisinaan epäintuitiivista. Lux toimii taistelussa tehokkaasti ja ottaa helposti ohjaimen komennot vastaan välillä, jopa liian tehokkaasti ja hyökkäyksiä tulee tehtyä taistelun ulkopuolella.

Grafiikat ja äänimaailma

Pelin pikselitaide on ehdoton kohokohta. on panostanut yksityiskohtiin, ja pelin visuaalinen ilme hurmaa alusta loppuun. Hyökkäysanimaatiot, käyttöliittymä ja vihollisten ulkoasu on kaikki huolellisesti suunniteltu pikselityyliin. Jos pystyy pelaamaan japaninkielisenä niin suosittelen suuresti, koska Japaninkieliset kirjoitusmerkit sopivat pelin estetiikkaan erityisen hyvin.

Äänimaailma sen sijaan jättää hieman toivomisen varaa. Vaikka musiikki itsessään on laadukasta, se ei onnistu luomaan cyberpunk-taistelun intensiivistä tunnelmaa. Vähän jäävät musiikit laiskanpuoleiseksi ja ne tarvisivat vähän potkua takapuoleen, että tulisi sopivampi tehokkuus, kun kuitenkin ollaan demoneita tappamassa. Toisaalta ääniefektit osuvat täydellisesti kohdilleen, tehden pelaamisesta miellyttävää myös ilman musiikkia. Varsinkin väistelyliikkeen tekeminen on mahtavaa siinä olevan ääniefektin kanssa ja sillä on myös hyvä liikkua paikasta toiseen.

Yhteenveto

Jos tällaisesta pelistä tykkää ja jaksaa opetella pelaamaan pelin tahtiin niin suosittelen. Yksitoikkoiseksi käy nopeasti vaikka tarina ja muistojen avaaminen vaikuttaakin tosi mielenkiintoiselta, mutta kaikki ongelmat hahmon ohjauksessa vievät ilon pelistä. Jos peliyhtiön muut pelit ovat tuttuja niin suosittelen harkitsemaan. Peli on saatavilla 29.01.2025 asti –10% 17,55€:lla. Tarjouksen jälkeen peli on normaalihintaisena 19,50€. 1€/1h (Euro per tunti) tulee hyvin, jos pelaa kaiken päätarinasta sivutehtäviin läpi ja tutkii kartan läpi niin arviolta n. 18h, joten tämä kannattaa oottaa huomioon ostamista harkitessa. Joten suosittelen, kyllä sen kannalta, että ei tekeminen lopu kesken.

Blade Chimera

4 / 10
Plussat + Grafiikat + Musiikit + Ääniefektit + Tarina + Taistelumekaniikat + Väistelyliike Miinukset - Hahmon ohjattavuus - Hyppiminen - Pienet tilat taistella - Tuntuu ilmaiselta selainpeliltä